Tämä ei ollut minun kevääni – mutta keväät toistuvat

Kunta- ja aluevaalit ovat nyt takana. SDP:n vahva tulos sekä paikallisesti että valtakunnallisesti osoittaa, että reilulle, ihmisläheiselle ja vastuulliselle politiikalle on edelleen kysyntää. Kiitos jokaiselle ehdokkaalle, tukijalle ja ennen kaikkea äänestäjälle. Onnittelut valituille – vastuunne on suuri ja työnne merkityksellistä.

Omalta osaltani vaalitulos oli syvä pettymys. En tullut valituksi, vaikka panostin kampanjaani täysillä – ajallisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Tein kaiken, minkä osasin, eikä se tällä kertaa riittänyt. Viestini ei tavoittanut riittävän laajaa yleisöä.

Itsekritiikkiä ja oivalluksia

On aina helppoa etsiä syitä ulkopuolelta – olosuhteista, ajoituksesta tai vaalikoneiden painotuksista. Politiikassa kasvu alkaa kuitenkin rehellisestä itsetutkiskelusta. En ole varma, oliko kampanjassani varsinaisia puutteita – ehkä jotain vain jäi puuttumaan. Jotain jäi kenties sanomatta tai tekemättä, eikä ole selvää, mikä lopulta olisi ratkaissut.

Ehkä kampanjani ei saanut sellaista ulkopuolista nostetta – ei medialta eikä verkostoilta – joka olisi voinut kantaa sen seuraavalle tasolle. Pelkkä tahto ja toivo eivät yksin riitä. Tämä oli karu mutta arvokas oppitunti.

Tulevaisuutta ajatellen haluan olla avoin myös mentoroinnille. Politiikkaa ei tehdä yksin. Kokeneemmilta saadut neuvot, tuki ja rakentava sparraus voivat olla ratkaisevassa roolissa kampanjatyössä ja oman ajattelun kehittymisessä. Yhdessä pääsee pidemmälle.

Luottamus rakentuu ajan kanssa

Olen vielä suhteellisen uusi hahmo kuntapolitiikan kentällä. Tunnetuksi tuleminen ja luottamuksen rakentaminen vievät aikaa – eikä niin saisi käydäkään yhdessä yössä. Tiedän, että minulla on annettavaa, ja ymmärrän myös, että kaikelle on aikansa. Luottamusta ei voi kiirehtiä, se pitää ansaita.

En usko, että jäin sivuun vain siksi, että muut olisivat olleet parempia. Ehkä aika ei ollut vielä täysin kypsä kaltaiselleni ehdokkaalle – ihmiselle, jolla on oma äänensä, oma taustansa ja oma tapansa puhua politiikasta. Joskus se, mikä ei nyt kanna, voi myöhemmin kantaa pitkälle.

Tämä ei ollut loppu – eikä jatkoa entiseen

Vaikka vaalitulos ei ollut se, mitä toivoin, matka itsessään ei ollut turha. Päinvastoin – se vahvisti, miksi olen mukana. Politiikka ei ole minulle henkilökohtainen kilpa vaan väylä vaikuttaa, osallistua ja rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Työtä tehdään pitkäjänteisesti – eikä periksi anneta.

Tulevaisuus saa nyt olla hetken auki. En tiedä vielä, missä muodossa työ jatkuu. Sen kuitenkin tiedän, että se jatkuu. Uudet ajatukset ovat jo liikkeessä. Ne kulkevat vielä hiljaa, mutta eivät pysähdy.

Ja ehkä jossain, hieman kauempana, joku uusi ovi on jo raollaan.

"Toivo on kyky nähdä, että on olemassa myös valoa huolimatta kaikesta pimeydestä." – Desmond Tutu