Syksy tuo uudet alut – ja varjoja arkeen

Syksy on jälleen täällä. Se merkitsee paitsi luonnon väistämätöntä kiertokulkua, myös uusien poliittisten kausien käynnistymistä. Jyväskylän uusi kaupunginvaltuusto on aloittanut työnsä, ja sen asialistalla korostuvat edelleen ne kysymykset, jotka määrittävät paikallisen elämän edellytyksiä: talous, työllisyys ja investoinnit.

Kasvun ja oppimisen toimialan tilanne on erityisen tärkeä. Lasten ja nuorten palveluista ei voida enää säästää – he kantavat tulevaisuutta harteillaan, ja heidän oikeutensa laadukkaaseen koulutukseen ja hyvinvointiin on turvattava. Sivistyslautakunnassa työskentelee osaavia ja sitoutuneita ihmisiä, ja tämän vuoksi suhtaudun luottavaisesti siihen, että suunta on oikea.

Mutta mitä kuuluu minulle? Valtuuston eturivi ei tällä kertaa ole minun paikkani. Siellä missä en ole mukana virallisessa päätöksenteossa, toimin kulisseissa, kirjoitan eri teemoista ja pysyn aktiivisena Jyväskylän Työväenyhdistyksen toiminnassa. Ensi vuosi ei tuo tullessaan vaaleja, mutta työ paremman arjen puolesta jatkuu tauotta – se on jatkuvaa keskustelua, vaikuttamista ja näkökulmien avaamista.

Syksyn kuvittelin saapuvan hieman tyynempänä kuin se lopulta tuli. Työpaikallani on nimittäin aloitettu muutosneuvottelut. Niiden varjo on tuttu monille suomalaisille työntekijöille, eikä se harvoin lupaa hyvää. Epävarmuus kuuluu osaksi nykyistä työelämää, mutta se ei tee siitä yhtään helpompaa. Tulevasta ei ole varmuutta, mutta valmistautua täytyy.

Arjen keskellä on silti hyvä pysähtyä kohtaamisiin. Kun törmäämme ja vaihdamme ajatuksia, huomaa helposti, ettei epävarmuutta tarvitse kantaa yksin. Yhdessä syksyn pimeys tuntuu kevyemmältä – ja ehkä juuri siitä löytyy voima jatkaa eteenpäin kohti valoa.