Pienempi ryhmäkoko ei ole luksusta – se on perusoikeus

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen koulupäivään. Ryhmäkoko vaikuttaa ratkaisevasti siihen, toteutuuko tämä oikeus.

Kun ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina, opettaja ehtii kohdata jokaisen oppilaan yksilönä – myös ne, jotka eivät tuo itseään esiin.

Pienet opetusryhmät tukevat oppimista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Ne ehkäisevät kiusaamista ja mahdollistavat rauhallisen työskentelyilmapiirin. Kun ryhmä on maltillisen kokoinen, erityistä tukea tarvitsevat saavat apua, ja oppilaiden yksilölliset tarpeet voidaan huomioida. Näin vahvistuu sekä oppiminen että tunne kuulumisesta yhteisöön.

Kasvatus ja oppiminen tapahtuvat koulun arjessa – siinä, miten turvaamme oppilaan oikeuden oppia ja opettajan mahdollisuuden opettaa. Ryhmäkoko ei ole vain tekninen yksityiskohta, vaan kertoo siitä, millaisena näemme julkisen koulutuksen roolin yhteiskunnassa.

Opettajalle pieni ryhmä on edellytys laadukkaan työn tekemiselle. Sosialidemokraattina uskon, että julkisten palvelujen on oltava niin vahvoja, että ne kestävät ajan paineet. Opettajapula ei ratkea juhlapuheilla tai kampanjoilla. Ratkaisu löytyy reiluista työoloista ja riittävästä resursoinnista.

Tämä on myös tasa-arvokysymys: jokaisella oppilaalla on oikeus oppia, ja jokaisella opettajalla oikeus tehdä työnsä inhimillisissä oloissa. Liian suurilla ryhmillä ei pelasteta taloutta, mutta niillä voidaan uuvuttaa kokonainen ammattikunta.

Säästösyistä kasvatetut ryhmäkoot voivat näyttää tehokkailta Excelissä tai budjettitaulukossa, mutta todellisuudessa ne lisäävät levottomuutta ja tuen tarvetta. Pahimmillaan seurauksena on oppimisvajeita, jotka voivat vaikuttaa nuoren elämään vielä pitkään.

Se, mikä näyttää säästöltä tänään, voi muuttua moninkertaisiksi kustannuksiksi huomenna – sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Ryhmäkokojen hallinta on koulutuspoliittinen linjanveto. Se osoittaa, kuinka tärkeänä pidämme sivistystä ja jokaisen lapsen oikeutta kasvaa täyteen potentiaaliinsa.

Haluan olla mukana rakentamassa Jyväskylää, jossa onnistuminen ei ole sattumaa vaan yhteinen valinta.

P.S. Kirjoitus on julkaistu 25.3.2025 Keskisuomalaisen verkkolehden mielipidepalstalla.